Jari Korkki: Mullisaukonpoika ja muita peitenimiä

Pakko on paha kasvattaja koululaiselle. Niin kävi itsellenikin, kun koulussa piti lukea Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Sivu sivulta ja päivä päivältä taapersin, kunnes tultiin sivulle 67.

Juhani: Hellitä, armas veljeni, muutoin sydämmeni halkee kuin Korkin säkkipilli.

Lisää herkkua oli luvassa. Sivulla 335 varmistui, että sukunimikaimani on todellakin elävä ihminen eikä pelkkää soittopelin raaka-ainetta.

Juhani: Tiedättekö kuinka virolais-ukko Korkki sanoi Hämeenlinnan viskaalille? Mine elvettii, sina pirkelee mias!

Sen jälkeen mikään ei ollut ennallaan. Vanhemmiltani oli tietysti pakko kysellä, olemmeko virolaisia. Emme kuulemma olleet, mutta ei se nyt itsetuntoa ainakaan heikentänyt, että oli saanut nimensä kansalliskirjailijan tekstiin.

Oli pakko aloittaa Seitsemän veljestä alusta. Löysin aarrekammion, jota kävin tyhjentelemässä aina, kun koulussa oli vuorossa ainekirjoitusta. Illalla muutama sivu veljesten sanailua, niin kylläpä aamulla kynä luisti, vaikka ihan asia-aiheistakin.

Jos minä olen vaiti, niin puhuu ja lausuu tämä kivi.

Vuosia myöhemmin pääsin televisiotoimittajana näkemään, kun Jukolan veljekset saunoivat. Kuvattiin Jouko Turkan ohjaamaa televisiosarjaa jossain eteläisessä Hämeessä, liki Toukolan kylää. Kipakoista löylyistä pakeni punakka joukko sittemmin maan eturiviin nousseita näyttelijöitä. Turkka ei ollut tyytyväinen vaan pani pojat takaisin saunomaan.

”Jukolan veljekset ei ny vaan voi olla mitään piänimunasta porukkaa”, ärhenteli Pirkkalasta lähtöisin ollut kulttiohjaaja.

Juttuani ei koskaan esitetty tv-uutisissa, mutta itse televisiosarjasta nousi kohu.

Paukahtelivat kiukaan mustat kivet ja pilvenä kiiriskeli kuuma höyry ympäri saunaa. Kaikin voimin käytteli nyt kukin mäihäpehmeätä, ihanata lehtivihkoansa.

Kaikenlainen eloamme rikastuttava sanataituruus on tunnetusti peräisin joko Raamatusta, Tuntemattomasta sotilaasta tai Seitsemästä veljeksestä. Törmäsin taannoin kaveriin, joka väitti, että sana älämölö on keksitty sketsisarja Kummelissa.

Höpsis. Tammiston Kyöstihän se.

Et ymmärtänyt hänen sekamelskaista puhettansa, jossa usein kuului korkea ja kestävä huuto: ”älämölöö, ai älämölöö!”

Ylen Areenasta löytyy mainio ranskalaissarja Le Bureau eli Vakoojaverkosto. Ranskalaisvakoilijoiden koodinimet on napattu Tintin seikkailuista, tarkemmin Tintin kaverin kapteeni Haddockin haukkumasanoista. On Moukkaa, Rämäpäätä, Tuhannen turskausta ja Bassibasuukkia.

Jos kotoiselle suojelupoliisillemme tulee joskus pulaa peitenimistä, kannustan Ratakatua avaamaan Seitsemän veljestä. Aleksis Kivellä riittää Mullisaukonpoikaa, Ryssänkuklaa, Kavunpapua, Knääkkää, Mustakarjua, Kämäleukaa ja Irvihammasta myös seuraavan sadanviidenkymmenen vuoden tarpeisiin. 

”Tutki parhaita kirjailijoita siten avartaaksesi mielikuvituksesi piiriä”, kirjoitti Aleksis Kivi Nurmijärvellä kesäkuussa 1858 hyvälle ystävälleen Robert Svanströmille Helsinkiin.

Sitä neuvoa olen parhaani mukaan pyrkinyt noudattamaan. 

Jari Korkki on vapaa toimittaja ja tietokirjailija

Seitsemän veljestä 150 -juhlavuoden kirjoitussarjan muut osat löydät täältä:

Jussi Nikkilä: Kirjoittamassa jotain siitä kirjasta
Minna Joenniemi: Lupa naida
Jaana Tiaisen viittomakielinen kolumni Seitsemästä veljeksestä – veljesten uudet viittomakieliset nimet
Jenni Kokander: Laulu perheestä
Teemu Keskisarja: Charlotta – suurenmoisin suojelijatar
Kimmo Oksanen: Avoin kirje Aleksis Kivelle
Rosa Meriläinen: Je suis Juhani