Kunnanjohtajalta: Aleksis Kivi –pääkaupunki haastaa lukutaitotyöhön

Hallinnollisten maisemien muutokset eivät ole lainkaan tavattomia, mutta yhtyvätkö ne kulttuurisiin ja henkisiin maisemiin? Otetaanpa esimerkiksi Nurmijärvi, tuo rauhankyyhkyn muotoinen kunta, on keskellä Uudenmaan maakuntaa – suorastaan ytimessä. Tämän päivän rajojen sisällä vaikuttaa siis siltä, kuin muu Uusimaa olisi kasvanut sen ympärille. ”Tääl on suomen pää ja sydän, into hehkuvin, lempi lämpöisin.” Ja sehän vaan meille sopii.

1800-luvulla maisema oli kuitenkin toinen. 150 vuotta sitten kirjoitettu ensimmäinen suomenkielinen romaani alkaa sanoin: ”Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä”. Talon sijaintia on yritetty omia milloin Lopelle, milloin Vihtiin, mutta historian ja kulttuurin tuntijoiden navigaattori näyttää sijainniksi Nurmijärven, joka aina 1831 asti luettiin hallinnollisestikin Uudenmaan ja Hämeen lääniin.

Synnyinseutunsa läpikotaisin samoilleena Kiven on ollut helppo ammentaa aineksia Nurmijärven maisemista. Romaanin päähenkilöiden identiteetti sekä kieli vastaavat Nurmijärvellä käytettyä etelähämäläistä puheenpartta – toki Kiven omaksumalla pipliasuomella väritettynä.

Suomen maantiedettä kuvanneessa kirjasarjassa vuodelta 1919 Nurmijärvestä todetaan, että; Väestö on hämäläistä. Pitäjä oli kauan verraten köyhä ja takapajula. Viinaa siellä ahkerasti poltettiin ja viljeltiin. Lukutaito oli vielä 1800-luvun alussa huonolla kannalla; sitä koetettiin parantaa jalkapuurangaistuksella. 1820-luvulla pitäjä tuli tunnetuksi ympäri kuljeksivien heittiöjoukkojen, Nurmijärven rosvojen temmellyspaikkana.

Näistä oloista Aleksis Kivi on eittämättä saanut monta piirrettä teokseensa, mutta kirjoittipa hän myös tarinoissaan monta lähtemätöntä piirrettä Nurmijärven kunnan historian kuvaan. 

Olemmeko Nurmijärvellä siis henkisesti uusmaalaisia, hämäläisiä vai mitä? Ainakin olemme vahvasti aleksiskiviläisiä.

Nurmijärven suhde Kiveen on rakastava ja ylpeä, kuin äidin poikaansa. Se on säkenöivä ja inspiroiva, kuten taiteilijan ja muusan suhde. Eikä vähäisimpänä, Nurmijärvellä on myös virallinen suhde Kiveen. Komeilevathan nuo veljekset vaakunassammekin harjaskankeat tukkansa pystyssä kuin takkuheinä.

Nurmijärvi on Aleksis Kiven synnyinkunta, Aleksis Kiven päivän virallisten juhlien kunta, Kivijuhlien kunta, ensimmäisen suomenkielisen romaanin tapahtumien paikka – syitä on monia, joiden vuoksi on meidän itseoikeutetusti aika juhlavuoden kunniaksi julistautua maailman Aleksis Kivi -pääkaupungiksi.

Maaginen numerosarja 02022020 käynnistää Seitsemän veljeksen 150-vuotisjuhlat, joiden myötä haluamme haastaa kaikki pohtimaan lukutaitoa. Eihän liene Seitsemää veljestä osuvampaa kuvausta lukemaan oppimisen vaikeudesta ja lukutaidon merkityksestä yhteiskunnan täyskelpoiseen jäsenyyteen.

Vaikkei lukutaidottomuus ole enää naimaluvan este, voi siihen kompastua monta lähes yhtä perustavanlaatuista asiaa tänäkin päivänä – puhutaanpa sitten lukutaidosta perinteisten aakkosten hallintana tai monimuotoisemmin digimaailmasta, hallinnon kielestä tai vaikka farmasian kielestä.

Outi Mäkelä, Nurmijärven kunnanjohtaja